Siirry pääsisältöön

Kaksi viikkoa

Vauvan hankkiminen on elämistä kahden viikon sykleissä. Ensin tulee kuukautisviikko, sitten eletään väliviikkoa, sitten on vuorossa ovulaatioviikko ja sen jälkeen jälleen väliviikko, kunnes koko homma lähtee alusta. Kahden viikon sykleissä eläminen on rasittavaa. Todellista lomaa vauvan yrittämisestä on vain vähän kerrallaan.

Kuukautisviikko on pettymysviikko. Pari päivää ennen kuukautisia alkaa tuntua, että yritys on jälleen mennyt pieleen. Kuukautisten alkaminen alkaa pelottaa ja toisinaan pelkään jopa aivastaa tai yskähtää, etteivät kuukautiset vaan alkaisi juuri silloin. Voi kunpa jalkojen ristiminen ja aivastuksen pidättäminen voisi oikeastikin auttaa kuukautisten pidättämiseen. Kun kuukautiset vihdoin oikeasti alkavat, alkaa itkuvaihe. Kuukautiskivut oikein alleviivaavat pettymystä, raskauden puute konkreettisesti vääntää mahassa, eikä epäonnistumista voi unohtaa.
Ensimmäisellä väliviikolla kerätään uutta uskoa ja lasketaan ovulaatiopäivää.
Ovulaatioviikolla mittaillaan ovulaation alkamista testeillä ja mietitään sopivaa ajankohtaa seksille. Intohimosta ja halusta on turha puhua. Suorittamisesta siinä on kysymys.
Toisella väliviikolla tarkkaillaan kehoa ja toivo nousee. Välillä yritetään unohtaa, mutta kipeytynyt rinta tai vatsanväänne saa taas toivon heräilemään. Samalla pelätään tulevaa viikkoa ja uutta pettymystä.

Kommentit

Meeku sanoi…
Löysin vasta blogisi ja aloitin lukemisen alusta :) Kuulostaa NIIN tutulta tämä mitä kirjoitit kahden viikon sykleistä..

Pidän sulle peukkuja plussan suhteen! :)
Toiveissa sanoi…
Meeku: Kiitos kommentistasi! Kahden viikon sykleissä eläminen tuntuu kyllä raskaalta. Tosin jotenkin siihenkin alkaa pikkuhiljaa tottua.

Onnea yritykseen!
Pupu sanoi…
Löysin blogisi juuri ja aion lukea tekstisi, niin kiinnostavalta vaikutti :)

Kahden vkon syklit ovat niin tuttuja olleet minulle tämän reilun puolen vuoden ajan, että tiedän todella mitä tarkoitat. Aikakin on mennyt loppupeleissä niin nopeasti, energia on mennyt kokonaan itselläni tähän raskautumisen yritykseen ja olin loppuvuodesta jo tooodella väsynyt. Ehkä sitä nyt pitäisi ottaa rennommin...

Mukavaa vuoden jatkoa sinulle :)
Toiveissa sanoi…
Pupu: Kiitos paljon kommentistasi ja tervetuloa lukemaan!

Energian suuntaaminen yrittämiseen on kyllä hyvin väsyttävää puuhaa. Toivoittavasti löydät tämän uuden vuoden puolella itsellesi hyviä tapoja kerätä voimia! Ja toivottavasti tämä on toiveiden täyttymisen vuosi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Olen yksinäinen

Kirjoitan nyt tekstin, jonka kirjoittamista olen suunnitellut jo useamman vuoden. Asia painaa minua jatkuvasti eikä se tunnu katoavan, vaikka olen yrittänyt ja toivonut pitkään. Tästä tulee vuodatus, joka sisältää aikamoisen määrän itsesääliä. Jostain syystä juuri tämän kirjoittaminen pelottaa minua. On vaikeaa olla avoin muustakin kuin lapsettomuuteen liittyvästä.
Olen yksinäinen. 
Yksinäisyys istahti minuun jo lapsuudessa. Olen kotoisin hyvin pieneltä paikkakunnalta ja kävin ala-asteeni 16 oppilaan koulussa. Minulla oli kaksi luokkakaveria. Meidän perheemme muutti kylään ulkopuolelta. Tiesin aina olevani vääränlainen. En kenenkään sukulainen, väärästä perheestä.
Opiskeluaikoina minulla oli useampikin todella läheinen ystävä. Jokaisen kanssa olin hyvin läheinen. Se oli paita ja peppu -ystävyyttä aina siihen saakka, kunnes ystävä hylkäsi minut paremman tieltä. Lopulta muutuin todella varovaiseksi. En uskalla kiintyä liikaa, koska en halua tulla enää hylätyksi.
Minulla on ja on ollut lähei…

"Naakat lentää yhdessä"

Minun on pitänyt kirjoittaa moneen otteeseen lapsen kielen kehittymisestä. Se on niin kiinnostavaa! Kiinnostavaa sekä yksityisesti että ammatillisesti.

Olen aloittanutkin sen postauksen kirjoittamista, mutta en ole ehtinyt sitä tehdä. En vielä hautaa ajatusta, mutta totean tässä vaiheessa sen, että kieli on kehittynyt käsittämättömän huimaa vauhtia.

Tänään hän kertoi minulle bussimatkalla esimerkiksi nämä asiat:
"Aurinko laskee alas. On menny jo. Hämärää. Pimeää. Valo päällä. Yö."
"Naakat lentää yhdessä. Lentää taivaalla. Sininen taivas."
"Junaa ei tankata. Sähkö tulee ylhäältä. Sähköjohto ylhäällä."
"Isi-ukkeli on jo kotona. Isi bussilla kotiin. Isi odottaa. Kissat odottaa."

Hän siis puhuu jo suomea. Voi kun itsekin oppisi kieliä tuota tahtia!