Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2011.

Inseminaatio numero yksi

Eilinen ovulaatiotesti osoittautui positiiviseksi eli suurempi munasoluista oli oikea. Kiertopäivä on nyt vasta 11, mikä on vähän kummallista. Soitin polille yhdeksän aikaan ja sain ajan inseminaatioon vain parin tunnin päähän. Se tietysti aiheutti töissä nopean kiirejärjestelyn ja sen vuoksi olinkin ihan hermoheikkona polille päästyäni. Onneksi mieheni oli niin ihana, että hän kuljetti minut töistä polille ja takaisin autolla. Bussilla tuohon touhuun olisi nimittäin tuhrautunut kamalan paljon aikaa.

Inseminaatio oli näppärä toimenpide. Lääkäri ultrasi kohdun ja munasarjat. Munasarja ei ollut vielä puhjennut, eli se on todennäköisesti puhjennut myöhemmin tänään. Sitten laitettiin satsi sisään ja sain makoilla paikoillani pari minuuttia. Sitten kiireellä takaisin töihin.

Nyt odotellaan pari viikkoa. Yritän pitää toivon aisoissa, koska en jaksaisi pudota korkealta.

Ei pistellä vielä!

Ultra takana. Päivän saldo oli oikein positiivinen. Minä olen nyt laparoskopiajonossa ja siinä odotellessa jatkamme inseminaatiolla ja mahdollisesti myöhemmin myös IVF:llä. Laparoskopia on kivunhoitoa, muut toimenpiteet ovat lapsettomuudenhoitoa. Lääkärin mukaan laparoskopia ei varsinaisesti auta lapsettomuusongelmaan sen kummemmin. Lääkäri oli ihanan ymmärtäväinen kipujen suhteen.

Toinen positiivinen uutinen on se, että minun ei tarvitse pistää itseeni mitään. Munasarjasta löytyi kaksi munarakkulaa, joista toinen oli kiertopäivään nähden hieman liian suuri ja toinen taas sopivan kokoinen. Tämä hieman liian suuri saattaa olla jäännösrakkula taikka sitten ei. Koska suurempi munarakkula saattaisi irrota liian aikaisin (eli ennen Pregnylin pistämistä), parempi vaihtoehto on tikuttaa ovulaatiota. Niinpä inseminaatio tapahtuu ensi viikolla todennäköisesti maanantaina, tiistaina tai keskiviikkona. Samalla säästyi Pregnylin verran rahaa, mikä on oikein mukava juttu.

Lääkäri muuten sanoi neti…

Kuukautiskivuista migreeniin - elämänihän on kuin yhtä juhlaa!

Hitto soikoon! Migreenihän sieltä paukahti päälle. Tänään olisikin muuten ollut ensimmäinen kivuton päivä. Raivostuttavaa! Olisin niin kovasti kaivannut tänään salille.

Tässä kuitenkin hieman päivitystä viimeaikaisista tapahtumista. Lyöntivirheistä ja sekavuudesta on syytä syyttää migreeniä eikä sen uhria. Ystävän häät menivät minun osaltani melko heikosti. Otin viimeisen Tramalin lauantaiaamuna ja ajattelin, että iltaan mennessä pääkin ehtii selvitä. Päivällä söin vielä pari kertaa Ketoriinia, joten kipuja ei enää kamalasti ollut. Huomasin kuitenkin vasta ihmisten ilmoille jouduttuani, kuinka sekaisin olin. Minun oli kamalan vaikea seurata tapahtumia. Liikenteessä kävely oli pelottavaa, koska minusta tuntui, etten osaa havainnoida autoja tarpeeksi hyvin. Juhlissa en oikein kyennyt osallistumaan tai seuraamaan keskusteluja. Tuntui todella kummalliselta. Miehenikin huolestui minusta kovasti, kun olin niin kummallinen. (Kotioloissa kummallisuuteni oli jäänyt häneltä huomaamatta.) Juhlat…

Tilannepäivitystä lääkehuuruissa

Ensimmäinen kiertopäivä. Kivut ovat kovemmat kuin eilen. Otin aamulla kaksi Tramalia kerralla (eli maksimiannoksen) ja sen lisäksi vielä kaksi Ketorinia noin kaksi tuntia myöhemmin. Parin tunnin ajan olin lähes kivuton, mutta nyt kivut ovat taas alkaneet palata. Otin juuri lisää Ketorinia, mutta Tramalia en voi ottaa lisää ennen iltaa. Toivottavasti Ketorin nyt riittää.

Olo on ollut melko sekava. Puhuminen on työlästä ja minua väsyttää kovasti, vaikka unta onneksi riitti kuuteen saakka. Töiden tekeminen tuntuu todella raskaalta, mutta onneksi olen melkein valmis.

Sunnuntaina aloitan Clomifenin ja ensi viikon perjantaina on ultran vuoro. Kohti inseminaatiota siis mennään.

Morfiinijohdannaiset testissä

Kuukautiset eivät ole vielä alkaneet, mutta kivut alkoivat jo. Aloitin siis jo tänään uuden särkylääkkeen Tramalin. Tramal ei kokonaan poistanut kipua, joten otin sen seuraksi yhden Ketorinin (Tämä on siis ihan sallittua. Kysyin lääkäriltä ja apteekista.) ja nyt olo on täysin kivuton. Näin hyvin särkylääkkeet eivät ole toimineet pitkään aikaan. Tosin voihan olla, että kipu yltyy, kunhan kuukautiset kunnolla alkavat.

Ainoa haittapuoli tässä morfiimijohdannaisessa on se, että koordinaatiokykyni on hieman heikko nyt. Teen parhaillani pientä käännösprojektia, jonka kalmanlinja on huomenna. Hommaa hankaloittaa ihan vähän se, että sormet eksyvät jatkuvasti väärille näppäimille. Toinen haittapuoli on se, että minun piti tänään mennä autolla harrastukseen, mutta en tietenkään voi ajaa autoa lääkkeissä. Niinpä joudun jättäytymään harrastuksesta tällä viikolla pois. Pieni harmi, mutta onneksi suuri ilo on se, että kipuja ei juuri nyt ole.

Jos lääke oikeasti toimii näin hyvin, voin varmasti naut…

Synkkiä ajatuksia

Tällä viikolla olen alkanut pikkuhiljaa vaipua kohti synkkyyttä. Olen lomalla, joten ehdin ajatella vähän liikaakin itseäni. Keskityn koko ajan odottamaan, milloin kipu alkaa. Sain tähän kiertoon uuden särkylääkkeen (Tramal). Se on kolmiolääke, joten odotettavissa on todennäköisesti vähintäänkin sekavaa oloa.

Ystäväni häät ovat tulevana viikonloppuna ja todennäköisesti olen silloin särkylääkepöhnässä. Harmittaa jo nyt, etten pääse nauttimaan ystäväni juhlista täysin rinnoin.

Kävin eilen myös ostamassa apteekista Clomifenit. Jostain syystä oletin,että ne eivät olisi olleet kalaman kalliita, mutta kyllä reilu 60 € jo kukkarossa tuntui. Kalliimpia lääkkeitä odotellessa siis. Ärsyttää, koska en oikeasti usko, että inseminaatiosta on meille mitään apua.

Kaiken lisäksi minua pelottavat tulevat lääkepöhnät. Kohta olen jatkuvasti joko särkylääke- tai hormonipöhnässä.

No nytpä ne pelot on kirjoitettu sanoiksi, jospa se vähentäisi niiden vatvomista pääkopassa.

Kiertopäivä 26 / 27 - 28.

Hiljaa toivotut -elokuva

Tärkeä elokuva. Tämän aion mennä katsomaan. Täytyy vain varata loputtomasti nenäliinoja mukaan, koska aloin pillittää jo trailerin nähtyäni.



Elokuvan kotisivut ja näytökset.

Tässä muuten vielä elokuvan toisen parin radiohaastattelu.

Kiilaaminen jonossa

Kun aloitimme raskauden yrittämisen, serkkuni vaimoineen oli yrittänyt raskautta jo yli kahden vuoden ajan. Yrityksen alussa minua pelotti, että tulisimme raskaaksi ennen heitä. En halunnut kiilata jonossa ja siten myös asettaa ystävyyssuhdettamme vaaraan. En halunnut tuottaa heille pahaa mieltä. Monella tapaa on mahtava asia, että he tulivat raskaaksi ennen meitä ja saivat pitkän yrittämisen jälkeen ihana pienen ihmisenalun perheensä täydennykseksi.

Olemme keskustelleet erään ystäväni kanssa aiheesta. Hänellä yrittäminen ei ole aivan vielä ajankohtaista, mutta ei kulu enää kauaakaan, kun hänen elämäntilanteensa olisi sopiva vauvalle. Ystäväni toivoo kovasti, että me ehtisimme tulla raskaaksi, ennen kuin yrittäminen tulee heillä edes ajankohtaiseksi. Hänestä tuntuu, että olisi epäreilua aloittaa yrittäminen, ennen kuin me olemme saaneet oman projektimme päätökseen. Hänkään ei halua kiilata jonossa.

Ymmärrän ystävääni täydellisesti, mutta samalla tuntuu kamalalta, että hän kokee jo nyt…

Kasvainarvot koholla

Sain perjantaina postia lääkäriltäni. Verikokeesta otetut kasvainarvot olivat hieman koholla. Tämä siis viittaisi endometrioosiin. Lääkärin kirjeessä luki, että asiasta keskustellaan seuraavalla käynnillä. Nyt aloitetaan kuitenkin alkuperäisen suunnitelman mukaan clomifen sekä inseminaatio.

Vaikka on kurjaa kuulla olevansa viallinen, on myös helpottavaa kuulla, että lapsettomuudelle on ilmeisesti olemassa jokin sellainen syy, jonka voi mahdollisesti korjata. Ensimmäistä kertaa elämässäni lääkäri on uskonut minua ja kipukokemustani, asiaa on alettu selvittää ja jotain on oikeasti myös löytynyt. Aina aikaisemmin olen kohdannut kipukokemusta vähätteleviä lääkäreitä ja diagnooseja tyyliin "psykosomaattista". Tuntuu oikeasti hyvältä, että kohdalleni on vihdoin sattunut lääkäri, joka ottaa minut vakavasti.

Olen itseasiassa ollut hyvin ihmeissäni siitä, kuinka hyvin asiamme on julkisella puolella edennyt. Täydet plussat siis Taysin toiminnalle!

Kateelliset lapsettomat

Usein etenkin keskustelupalstoilla törmää erilaisiin keskusteluihin lapsettomien kateellisuudesta. Lapsen saaneiden on selvästi kovin vaikea ymmärtää lapsettomien kokemaa kateutta. Tässä esimerkiksi keskustelu Kaksplus-palstalta.

Mielestäni lapsettoman kateus ymmärretään yleensä väärin. Lapsettomia tunnutaan keskustelupalstoilla myös kovasti syyllistävän kateudestaan. Toki kateus tarkoittaa pahimmillaan sitä, että haluaa toisen ihmisen hyvän häneltä pois. Lapseton kuitenkin kai harvoin oikeasti haluaisi lapset pois kadehtimiltaan lapsettomilta.Toisinaan tuntuu vain niin äärettömän epäreilulta, kun toiset saavat lapsia niin kamalan helposti ja jopa vahingossa. Itse olen kovin kateellinen kaikille vanhemmille niistä ihanista kokemuksista, joita lapsensa kanssa saa kokea. Olen kadehtinut jopa omaa äitiäni, kun hän kertoi meidän lastensa toilailuista. Kadehdin sitä, että hänellä on tuollaisia suloisia tarinoita kerrottavanaan. Minulle sellaisia tarinoita ei välttämättä milloinkaan tule. T…

Missä mennään?

Tänään kävin verikokeissa, joista tarkistetaan jonkinlainen kasvainarvo, jonka kohollaolo voi kertoa endometrioosista. Mikäli minuun ei oteta yhteyttä, kaikki on tuon arvon puolesta kunnossa.

Jätimme ovulaation tässä kuussa hyödyntämättä. Se tuntuu helpottavalta. Nyt voin rauhassa odotella kuukautisten alkua ilman turhaa spekulointia. Uudessa kierrossa aloitankin sitten Clomifenin ja kiertopäivänä kymmenen tehdään ensimmäinen inseminaatio.

Monia ajatuksia on pyörinyt mielessä viime aikoina. Pitäisi vain löytää aikaa niiden kirjoittamiseen. Ehkä se tapahtuu pian.