Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 20. marraskuuta 2014

Se liittyy kaikkeen

Sain tänään uuden passin. Passi on voimassa vuoteen 2019 saakka. Sitä tutkiessani ensimmäisenä mieleeni tuli, pääsenkö tämän passin voimassaoloaikana hakemaan lastani. Onko tämä se passi, jonka kanssa minusta tulee äiti?

Se liittyy kaikkeen. Se on aina mukana. Näennäisesti se on unohduksissa ja hiljaa, mutta koko ajan se on ajatuksissa. Enää se ei kuitenkaan ole tuskallista. Turhauttavaa se on toisinaan, mutta se ei enää ahdista tai sureta. Näin on ihan hyvä.

tiistai 4. marraskuuta 2014

Imetys ihmetyttää

Kuuntelin tänään Yle Areenasta Sari Helinin radio-ohjelmaa aiheesta kiistanalainen imetys. Keskustelua kuunnellessani löysin itsestäni hyvin epäempaattisen ja kylmän puolen. Aloin vertailla kärsimyksiä ja huomasin suhtautuvani hyvin ivallisesti imetykseen liittyviin pohdintoihin ja pulmiin.

Imetyspettymys, täysimetys, kipu imettäessä, epäonnistunut imetys, masennus epäonnistuneen imetyksen vuoksi, imetystuki, imetystukiryhmät, lapsentahtinen imetys, taaperoimetys, syyllisyys, velvollisuus.

Jos tahaton lapsettomuus lyö sitä kokevalle silmälaput silmille ja jos tahattomasti lapsettoman elämä alkaa pyöriä konkreettisesti oman napansa ympärillä, niin tuntuu tapahtuvan myös äideiksi pääseville. Onko äitiys oikeasti niin vaikeaa ja vakavaa? Onko imetys oikeasti niin vakavaa? Onko se niin iso asia, että sen epäonnistumisen tarvitsee olla pettymystä ja syyllisyyttä tuottava asia? Onko se syy masentua?

Vaikka kuinka pohdin tätä asiaa, en oikeasti sitä ymmärrä. Ymmärrän kyllä sen, että imetykseen voi liittyä positiivisia ja negatiivisia tunteita. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi se on laajemman yhteiskunnallisen keskustelun arvoinen asia. Miksi asioista tehdään suurempia kuin ne ovat? Miksi imettämiseen ja muuhunkin äitiyteen liittyy niin paljon syyllistämistä ja syyllistymistä? Miksi äidit suostuvat siihen?

lauantai 1. marraskuuta 2014

Se paljon puhuttu lomake

Edellisessä postauksessani sain kommenteissa hyvän huomion siitä, kuinka vähän terveystietolomakkeesta saa yhtään mistään tietoa. Aivan kuin se lomake olisi jotenkin kamalan salainen eikä sitä näytettäisi kuin tietylle hyvin valikoituneelle joukolle. Lomakkeesta kuulee myös paljon sellaista tietoa, joka ei välttämättä aivan pidä paikaansa.

Tämän postauksen tarkoituksena on siis kertoa siitä, millainen on tämä paljon puhuttu ja kuultu Lapsen tausta- ja terveystietolomake. Ymmärtääkseni lomake muuttuu ja päivittyy, joten voi olla, että toinen versio lomakkeesta on joiltakin osin toisenlainen. Kerron siis lomakkeessa, joka minulla on käsissäni.

Lomakkeessa on yhteensä yhdeksän sivua. Lomakkeessa on kolme saraketta: Hyväksyn, voin harkita sekä en hyväksy. Ensimmäisellä sivulla selitetään yleisesti känsainvälisen adoptiolapsen terveysasioita ja sen lisäksi lasta koskeva toive -osioon voi esittää toiveen lapsen iästä sekä sisaruksista.

Lomakkeessa on tämän jälkeen 13 osiota:

  1. Halkio (huuli- ja suulakihalkiot)
  2. Rakennepoikkeavuudet (raajojet poikkeavuudet, liikuntarajoitteet, tyrät, selkärangan poikkeavuudet, peräaukon ja genitaalialueen poikkeavuudet sekä kasvon piirteiden poikkeavuudet)
  3. Iho (luomet ja paloarvet)
  4. Sisäelin- ja endokrinologiset sairaudet (suolisto, munuaiset, diabetes)
  5. Sydänviat
  6. Verisairaudet
  7. Infektiosairaudet (tuberkuloosi, syfilis, hepatiitit, HIV)
  8. Näkökyky (karsastus, heikko näkö, sokeus)
  9. Kuulo ja korvat (eriasteiset kuulovammat, korvan epämuodostuma)
  10. Muut (astma, riisitauti, epilepsia)
  11. Kehitysongelma (puhevaikeudet, oppimisvaikeudet yliaktiivisuus, ADHD, FASD, albinismi, kehitysvammat, CP-vamma, autismi)
  12. Tausta (keskosuus, ei tietoa taustasta, aliravitsemus, raiskaus, insesti, koettu väkivalta, muut traumat)
  13. Vanhempien tausta (päihteet, mielisairaudet, henkinen jälkeenjääneisyys)
Näistä kaikista olisi siis tiedettävä sen verran, että osaisi päättää, millaisten asioiden kanssa pystymme elämään perheenä. Onneksi lääkäriluento selvensi jo monta asiaa. Toivottavasti tästä listasta on lukijoillekin apua.