Sivun näyttöjä yhteensä

perjantai 24. helmikuuta 2017

Äitiyslomakavereita

Yksi pitkäaikaisimmista ystävistäni odottaa vauvaa. Toisen ystävän vauva on jo syntynyt. Kolmas yrittää tulla raskaaksi.

Synkkinä aikoina vauvauutinen siirsi minut kauas tulevasta äitiyslomalaisesta. Suojauduin mahdollisimman etäälle. Nyt on mahdollista, että vietän äitiyslomaa yhtä aikaa kolmen rakkaan ystäväni kanssa. Aivan yhtäkkiä onkin juuri oikea aika tulla äidiksi. Sama aika monen ystävän kanssa. Yhtäkkiä odotus yhdistää. Se yhdistää minutkin, vaikka aikaisemmin juuri se erotti.

Olen uskaltanut haaveilla ääneen niistä ajoista, jolloin olemme yhdessä kotona lastemme kanssa. Olen osannut hihkua onnesta odotusuutisen kuultuani. Niin monta taitoa, jotka katosivat pitkään rankkaan aikaan.

Minä odotan lasta. Minulle tulee lapsi!

torstai 16. helmikuuta 2017

Olepas varovainen, ettei se tartu. Heh heh!

Tapasin koulutuksessa vanhan kollegan. Kerroin olevani äitiysloman sijaisena ja että lähikollegoistani kolme neljästä on tällä hetkellä äitiyslomalla. Miten onnistuinkin petaamaan juuri näille vitseille paikan? Miten en osannut olla varuillani? Jotenkin kai luotin siihen, että tällä ihmisellä olisi ollut tilannetajua.

"No, sehän onkin sitten hedelmällinen työpaikka. Kannattaa olla varovainen, ettei se tartu. Heh heh!" onnistui hän vitsailemaan.

Yritin kohteliaasti hymyillä, mutta kyllä se saattoi irvistykseksi mennä. Mielessä ainakin siinä vaiheessa vilisivät kohdunpoisto, hoidot, adoptio ja kaikki muu. Luulen, että ajatukset näkyivät kasvoilla, vaikka yritin. Siihen se keskustelu sitten loppui eikä se kyllä harmita.

Kyllästyttää, että näitä tulee jatkuvasti vastaan. Edelleen, vaikka kaikesta vaikeasta alkaa jo olla kauan aikaa. Yleensä olen kyllä varovaisempi. Osaan jo todella taitavasti välttää sellaisia puheenaiheita, jotka voivat johtaa näihin kysymyksiin.

perjantai 10. helmikuuta 2017

Kivuttomuuden vuosipäivä

Tasan vuosi sitten minut leikattiin. Olen edelleen yllättynyt siitä, että leikkaus posti kaikki kipuni. Nyt ole saanut olla kivuton kokonaisen vuoden ajan.

On uskomatonta elää ilman kipuja. Se ei vieläkään tunnu aivan normaalilta. Jollain tasolla odotan koko ajan kipujen palaavan. Olen koko ajan valmiina. Pidän jatkuvasti särkylääkkeitä saatavilla. Ihan vain varmuuden vuoksi.

On uskomattoman helppoa elää ilman kipuja. Kivut eivät häiritse yöunta eivätkä ärsytä päivää. Ei tarvitse kerätä kiukkua, jotta selviäisi päivän tehtävistä.

Vuoden ajan olen opetellut uutta kroppaani. Vuoden ajan se on ollut minun hallinnassani.

Tänään aion juhlistaa kivuttomuuden vuosipäivääni. Se on juhlistamisen arvoinen juttu.

maanantai 6. helmikuuta 2017

Tulossa: Raisa Kyllikki Ranta – Odotus

Olen saanut olla viiden vuoden ajan mukana mahtavassa valokuvausprojektissa. Valokuvaaja Raisa Kyllikki Ranta on kuvannut minua ja neljää muuta lapsettomuuden kohdannutta naista vuodesta 2012 alkaen. Lisäksi Anna Pihlajaniemi on haastatellut osallistujia.

Ihan pian valokuvista koottu kirja ilmestyy. Palaan siihen tarkemmin sen ilmestyttyä. Tämä olkoon vain pieni ennakko.

http://mustataide.fi/kirjat/tulossa/