Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2019.

Mitä minä teen tämän blogin kanssa?

Olen pohtinut tätä blogia aika paljon. Mitä tämän kanssa tekisi? On selvää, että kirjoittamisvauhti on hiipunut ja vaikka minulla olisikin paljon asioita mielen päällä, en ehdi niitä tänne kirjoittaa. Kirjoitan tätä nykyä muutenkin niin paljon eri paikkoihin, että blogi jää väistämättä tärkeysjärjestyksessä taka-alalle.
Olen kirjoittanut blogia monesta eri syystä: Yhtäältä olen tarvinnut paikkaa, johon selkiyttää ajatuksia. Pelkkä päiväkirja ei minulla toimi. Tarvitsen vastaanottajan, jotta saan ylipäänsä kirjoitettua. Toisaalta vertaistuki on ollut myös tärkeä syy kirjoittaa blogia. Varsinkin blogin alkuvaiheessa minulla oli paljon vuorovaikutusta vertaisten bloggareiden kanssa.
Tätä nykyä bloggaus ei enää ole niin palkitsevaa kuin ennen. Ajatukseni ovat jo suhteellisen järjestyksessä ja toisaalta minulla on muitakin foorumeita, joissa niitä selkiyttää. Vertaistukikin on suurimmaksi osaksi siirtynyt muualle.
Tätä pohdin tänään. Jospa saan joskus tehtyä päätöksen.

Mindfulnessia magneettikuvauksessa

Harrastin tänään taas pysähtymistä nykyhetkeen magneettikoneen sisällä. Siinä hengitellessäni kuuntelin Yle Radio Suomen juttuja esimerkiksi kurtturuusuista ja lupiineista sekä taksiuudistuksesta. Tuli siis sivistyttyäkin samalla.

Magneettikuvaus on tosi outo juttu. Se sisältää paljon kaikkea epämiellyttävää: kanyylin, aukkoihin tungettavaa geeliä, ahtaan paikan ja liikkumatta makaamisen. Silti se on tavallaan myös ihan jees. Onpahan kerrankin paikka, jossa ei oikeasti voi tehdä mitään muuta kuin maata paikoillaan.

Minulla oli näppärästi myös lääkäriaika tänään, joten hengailin sairaalan käytävillä koko päivän.

Mitään kovin ihmeellistä ei löytynyt. Leikkaus on loppusyksystä ja siihen asti mennään stentin kanssa.

Olen voinut ihan hyvin. Stentti painaa kovan riuhtomisen tai venyttelyn jälkeen virstarakkoa ja selkää, mutta sekin menee ohi. Ei vaan pidä riuhtoa taikka venytellä liiaksi.

Henkisestikin olen voinut yllättävän hyvin. Olen vähän odottanutkin, milloin pettymys, ahdistus ja huol…